Aprillipäiväkin meni jo. Ehdin jo ylpeilemään puolelta päivin, etten mennyt yhteenkään aprillipilaan, vaikka aina pienenä juoksin ikkunasta katsomaan valkoista satuhevosta. Kuitenkin, illalla paras ystäväni soitti ja sanoi, miksen ollut jo tullut? Ai minne, minä kysyin hölmönä. No tietenkin harkkoihin, etsä saanut sitä viestiä? Olin jo hakees kaikkia kamojani, kunnes tämä ystäväiseni paljasti kaiken olevan pilaa. Sain hyvät naurut. Ensi vuonna en mene yhteenkään aprillipilaan! I promise.
Ihanaa, pääsiäinen tulossa. Neljä koulupäivää tällä viikolla, neljä ensiviikolla. Yhtä juhlaa. Ja yksi inhottavimmista opettajista ei tule kouluun ens viikolla. Kaikki juhli sitä tänään, sen nokan edessä. Aika kauheeta.
Lupasin jopa kävellä perjantaina kymmenen kilsaa! Jännittää, jaksanko. Vaikka pitäis kyllä jaksaa. Cooper-testi ensi keskiviikkona. Kuolen.
Idols-finaaliki perjantaina. Kyllä se Ari nyt voittaa, ei mahdollisuuksia Annalla. Toivottavasti Ari voittaa, mutta sääli et Kristiina tippu. Se laulo tosi hyvin sen Teleksin biisin.
Pakkohan sitä nyt on mennä tekeen huomisen läksyt. Huoh. Miten tultuu aina välillä siltä, et on väsynyt olemaan väsynyt?