Väsynyt olotila on vallannut mut kokonaan, eikä se oikein tahdo lähteä nukkumallakaan pois. Yritetty kyllä on, nukkumalla 12 h päivässä, mutta silti se ei auta. Äidin huolestunut katse kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, mutta vakuuttelen sille, ettei tämä ole vakavaa - mutta en tiedä, kumpaa yritän vakuutella enemmän: itseäni vai äitiä.

Kirjojen lukeminen on taas vallannut mut, kiitos rakkaan betani, joka raahasi minut kirjastoon ja antoi minulle loistavia kirjoja käteen. Innolla aloitin Anna Gavaldan Kimpassa - kirjalla ja jatkan suoraan Diana Gabaldonin Muukalainen - kirjaan. Olo on väsynyt, mutta kaikesta huolimatta onnellinen. Kirjoittaminenkin on ollut väsyttävää, mutta lupasin itselleni, että kirjoitan viikonloppuna seuraavan osan loppuun - ja toivottavasti myös saan sen loppuun. Itsensä pettäminen ei ole kivaa.