Melkein toivon, että en olisi nauranut äidille eilen illalla hänen punaisuudestaan. Äiti on nyt ruskea- ja minä tulipunainen harteiltani! Joku voisi sanoa tähän väliin, että sitä saa mitä tilaa- mutta suljen korvani sellaiselta. Vastedes nauran itsekseni.

Kesätyöni on kuin suoraan unistani. Tänäänkin kävelin naapuriini kahdeksalta, katselin televisiota, otin aurinkoa ja pyöräilin. Ja tietenkin vahdin naapurini poikaa. Mutta poika on niin kiltti, että hänestä ei ole mitään vaivaa. En tiedä, ujosteleeko hän minua vai mitä, mutta pian hän varmasti jo puhuu minulle rutkasti enemmän. Toivon mukaan.